HUIPPUJÄNNITTÄVÄT
SM-KILPAILUT
| Tämänvuotinen agilitykauden huipennus eli SM-kilpailu kisattiin tänä vuonna Tampereen Pirkkahallissa 20.-21.7. Paikalle olivat saapuneet lähes kaikki kilpailuun oikeutetut koirakot. Kilpailuun pääsi mukaan, jos koira oli saavuttanut viisi 0-tulosta sijoittuen samalla kilpailussa kärkeen. "Kärki" määritellään osanottajamäärän mukaan. Paremmuudesta kilpailivat tänä vuonna 40 minikoiraa, 45 midikoiraa ja 73 maksikoiraa. Jännittävä ja korkeatasoinen näytelmä siis oli luvassa! | |||||||||||||||||
| SÄÄNNÖT SM-kisojen sääntöjä oli muutettu viime vuodesta, koska säkäluokkia on nyt kolme entisen kahden sijasta. Lauantai oli karsintapäivä, jolloin suoritettiin kaksi rataa: varsinainen agilityluokka ja hyppyluokka. Näiden ratojen perusteella kustakin säkäryhmästä pääsi jatkoon 30 parasta koirakkoa. Jatkoon pääsy suhteessa osanottajamäärään siis oli helpompaa mineillä ja mideillä kuin makseilla. Ihanneaika määräytyi radan nopeimman suorituksen mukaan, johon lisättiin 10 %. Sunnuntaina kilpailtiin sitten vielä kolme rataa. Kustakin radasta annettiin pisteitä sijoituksen mukaan. Voittanut koira sai 40 pistettä ja viimeinen eli 30. koira sai yhden pisteen. Alkupäässä piste-erot olivat suuremmat. Ensi alkuun oli monella kilpailijalla ollut vaikeuksia hiffata, että ainoastaan pisteet ratkaisivat, ei tulos. Radan tulosta ei tarvinnut siis miettiä, ainoastaan siitä saatuja pisteitä. Maksipuolella muuten lauantailta jatkoon pääsi pistein 14, kun taas mineissä toisen päivän koitokseen pääsy vaati vähemmän eli 10 pistettä ja mideissä 12 pistettä. Mineistä olisi jäänyt alle 14 pisteen kolme koiraa ja mideistä neljä koiraa, joten mitenkään hurjan paljon helpompaa ei näissäkään luokissa jatkoon pääsy ollut, etukäteisluuloista huolimatta. |
|||||||||||||||||
|
|||||||||||||||||
| Kaikkien ratojen pisteet laskettiin yhteen. Näistä viidestä radasta yksi sai olla hylätty, josta sai 0 pistettä. Tämä pistelaskusysteemi korosti siis vauhdin merkitystä; myös MM-kisoissa vauhtia on löydyttävä siellä pärjätäkseen. Toisaalta oli löydyttävä myös varmuutta: tänä vuonna neljän radan viidestä oli oltava hyväksytty. MM-kisoissa Dortmundissa kilpaillaan kolmella koirakolla joukkueradalla eikä kenelläkään ole varaa saada hylättyä tulosta, koska kaikkien tulokset lasketaan mukaan lopputulokseen! | |||||||||||||||||
| JÄNNITTÄVÄ
KOITOS Kilpailupaikalla parveili aikamoinen määrä borderisteja. Mineissä taitojaan olivat tulleet koettamaan Ylitalon Minna ja Tootsie, Kaukisen Sini ja Siiri, Lindforsin Jaana ja Jade, Pietiläisen Hanna ja Miina, Enqvistin Christa ja lainakoira Nessi, Saaren Tuija ja Lulu, Wikströmin Mia ja Pyry, Luostarisen Pasi ja lainakoira Cindy, Tuomen Pekka ja Meeri, Karstusen Janne ja Anni sekä Huotarin Pete ja Wilma sekä Topi. Midiluokassa sijoituksia tavoittelivat Christa ja Hood, Mäenpään Marja-Liisa ja Retu, Pasi ja Paavo, Janne ja Jello sekä Pete ja Leevi. Kova joukko! Kahden kisapäivän jälkeen voitiin borderpiireissä hurrata innoissaan, sillä menestys oli erinomainen! Miniluokan voittivat Jaana ja Jade ja kolmanneksi sijoittuivat SM-ensikertalaiset Pekka ja Meeri. Heidän väliinsä kiilasi kova pari Vesalehdon Jani ja sheltti Hero. Bordermenestystä täydensivät vielä viidenneksi, kuudenneksi ja yhdeksänneksi sijoittuneet Tuija ja Lulu, Pete ja Wilma sekä Hanna ja Miina. Yhdestoistakin oli borderi eli Anni. Mideissä voiton vei vanha konkari kromfohrländer Penni ohjaajanaan Kaisa Eskola seuraajinaan espanjanvesikoira Vinski ja Hakasalon Taneli sekä sheltti Simba ja Jaakko Knuutti. Viidenneksi pinkoivat Jello ja Janne ja kuudennen tilan nappasi vielä borderi Leevi. Maksien voitosta kamppailivat tasaväkisesti Hasun Petri ja tervu Lola sekä voittajasuosikki Mikko Aaltonen ja tervu Ava. Kolmanneksi sijoittui Kaplaksen Mari ja kelpie Cisy. |
|||||||||||||||||
|
|||||||||||||||||
|
KISAPAIKKA
Kisapaikkana Tampereen Pirkkahalli oli oikein laatuunkäypä. Alustana ollut tekonurmimatto oli hieman ehkä liukas, ainakin aluksi, ennen kuin koirat tottuivat siihen. Ilmastointia hallissa ei ollut lainkaan, joten hiki valui sekä radalla että katsomossa avoimista ovista huolimatta. Katsomo oli erittäin hyvä ja tarpeeksi suuri. Katsojia tuntui olevankin paikalla aivan ylettömästi. Uskoisin, että useimmat olisivat valmiita kisaamaan seuraavatkin arvokisat samassa paikassa. PISTESYSTEEMI Uudenlainen tapa "unohtaa" tulokset ja tehdä vain pisteitä vaikutti ainakin meikäläisestä aika hyvältä. Joka tapauksessa parhaat aina löytyvät joukosta. Piste-erot olivat aika selvät kolmen ensimmäisen joukossa. Siitä eteenpäin piste-erot voivat olla kovinkin pieniä. Aivan selväksi taas tuli, että alusta lähtien on tehtävä kovia ratoja; yhtään ei ollut varaa hellittää, koska kaikkien ratojen tulokset laskettiin mukaan. Tosin makseissa Lolalla meni yksi rata nollapisteille, samoin Meerille osui yksi virhe. Muuten meno oli kovin tasaista kaikilla voittajilla. Tämä lupaa hyvää joukkuetuloksen kannalta. Ja kukapa nyt Suomessa ei povaisi yksilömaailmanmestaruutta Mikolle? Kolme luokkavoittoa, yksi kakkostila ja yksi kolmostila ovat huippusaavutus. Samoin Lola: kaksi voittoa ja kaksi kakkostilaa kertovat huippukunnosta. Mideissä ei ollut ketään noin ylivoimaista, tosin Simba voitti kaksi rataa, mikä lupaa myös yksilökisaan tarvittavaa vauhtia. Miniluokassa kolmen parhaan joukossa ei ollut yhtään luokkavoittajaa, mutta sieltä on odotettavissa, kuten mideissäkin, loistava joukkuetulos! Ja varmasti myös yksilökisassa laitetaan kaikki peliin, epäilemättä erinomaisin tuloksin. |
|||||||||||||||||
|
|||||||||||||||||
|
|
|||||||||||||||||
| BORDERVOITTAJAT
JA SIJOITTUJAT Jaanalla oli taas tuttu tsemppi päällä kuten aina ennenkin SM-kisoissa. Alusta asti näki, että nyt tulee selvää jälkeä. Viimeisellä radalla Jaana oli jopa jollekin ehtinyt kuulemma huudella, että "tämä on kivaa!" Se jos mikä kertoo oikeasta asenteesta. Agilityn pitääkin olla kivaa, jotta siinä menestyisi. Samanlainen tsemppi löytyy varmasti myös isoilla areenoilla Dortmundissa ja Kööpenhaminassa! Kokemusta ainakin riittää, onhan tämä heidän kolmas edustusmatkansa. Onnea Jaanalle ja Jadelle SM-kullasta, olette sen ansainneet! Tuomen Pekka kertoi lähteneensä vain hakemaan kokemusta ensimmäisiin SM-kisoihinsa ilman mitään paineita. Itse hän vähätellen sanoi saavutustaan onnenkantamoiseksi, mutta kuten Pietiläisen Hanna totesi: harvoinpa onnenkantamoinen viittä rataa kestää! Pekan radat olivat kauniita katsella ja jäivät varmasti katsojien mieleen. Eikä vähiten Pekan ketterän liikkumisen takia! Onneksi olkoon pronssimitalistille ja menestystä sekä MM- että PM-kisoihin!! Onnea myös muille sijoittuneille ja loppuun asti taistelleille borderisteille! Monesti se on pienestä kiinni, näissä kisoissa muutamasta pisteestä. Kilpailu oli kova. PM-kisojen osallistujamääräkin selvisi juuri tätä kirjoittaessani. Asia ratkesi hienosti ja näemme Kööpenhaminassa lisää bordereita, sillä joukkueeseen kuuluu viisi koirakkoa! PM-tittelit ovat myös kova, tavoittelemisen arvoinen juttu! Toivottavasti kerhosta pääsee paljon kannattajia matkalle mukaan! Tiedossa nimittäin on todella huimaavan jännittävät kisat. Ennestään muistan, että Dortmundin pienehkössä hallissa on aivan mahtava kisatunnelma kaikkine päristimineen ja huutosakkeineen. Tuskin maltan odottaa…. |
|||||||||||||||||
|
|||||||||||||||||
| Kisoista raportoi Oili, hikinen hermoilija | |||||||||||||||||
| (lyhennelmä BORDERI-lehdessä 3/2002 julkaistusta jutusta) | |||||||||||||||||
