Kilpailupaikka
Kilpailut pidettiin Oulun lähistöllä sijaitsevassa Kempeleessä, joten pitkä matka oli tiedossa. Lähdimme matkaan jo hyvissä ajoin iltapäivällä tilausbussilla, joka täyttyi kokonaan ohjaajista, koirista, kannustajista ja tavaroista. Tunnelma tietysti oli leppoisa ja yhteishenki vahva. Matka sujui yllättävän sukkelasti. Muutama ohjaaja ajoi paikalle omalla autollakin. Hotelli oli oikein sopiva koiraväelle ja mukavan koiramyönteinen.

Kilpailupaikka oli yllätykseksemme kovin pieni. Koirille oli varattu pienehkö tila hallin sisääntulopäädyssä, mikä pian oli tupaten täynnä telttoja, häkkejä ja tavaroita. Borderterrierit kuitenkin löysivät paikkansa enkä kuullut kenenkään valittavan ahtautta. Onneksi hallissa oli sivukatsomo aivan kaukalomaisen radan vieressä sekä vielä kapea yläparveke, mistä oli hyvä videokuvata. Itse viihdyin tiivistunnelmaisessa hallissa erittäin hyvin. Maastot hallin vieressä olivat ihanteelliset koirien verryttelyyn. Molempina päivinä istuimme nurmikolla pitkän tovin lämpimässä auringossa rentoutumassa.

Minien joukkuekisa
Minien joukkuekisassa oli mukana 24 joukkuetta. Kari Jalosen tuomaroima rata oli mielestäni aika hankala joukkueradaksi suht' tiukkoine ihanneaikoineen - oikein sydäntä kylmäsi jaoksen kilpailijoiden puolesta, sillä kolme heistä oli jaoksen joukkue-edustajina ensikertalaisia. Ensimmäisenä radalle lähti Langerin Laura Nessin kanssa. Laura klaarasi hienosti kaikki vaikeat paikat, mutta aivan lopussa Nessi ei kääntynytkään, vaan porhalsi suoraan täyttä höyryä väärälle esteelle eikä Laura voinut enää mitään. Kierroksella tehtiin vain neljä virheetöntä suoritusta ja peräti yhdeksän hylkyä. Muita bordereita oli myös mukana ensimmäisellä rundilla, sillä Rovaniemen Käyttökoirien joukkueessa oli mukana Johanna Jänkälä ja Joo-Joo, jotka selvittivät radan muutamalla virheellä.

Örnin Christa lähti seuraavana ennakkoluulottomasti matkaan ja teki vallan hienon radan saldonaan vain yksi virhe sekä muutama sekunti yliaikaa. Toisen kierroksen jälkeen vain Tornion Kennelkerholla (TORKK) sekä Tampereen Seudun Koirakerholla (TAMSK) oli koossa kaksi nollaa.

Kolmannen kierroksen käynnistyessä oli monella seuralla vielä kaikki mahdollisuudet korjata asemiaan huomattavasti. Mäkisen Jouni ja Jojo ryhtyivät toimeen ja selviytyivät maaliin kielto ja hieman yliaikaa rasitteenaan. Tässä vaiheessa voitiin jo todeta torniolaisseuran varmistaneen itselleen virheettömän yhteistuloksen, sillä Hanna-Lena ja borderinsa Ilona tekivät nopean nollan entisten jatkeeksi. Parilla muullakin seuralla oli vielä kaikki mahdollisuudet nollatulokseen ennen viimeistä kierrosta ja muutamalla ainakin viitossaldoon, jolla perinteisesti oltaisiin korkealla tuloslistoilla.

Viimeisellä kierroksella Pete ja Topi saivat kovan tsempin päälle ja pinnistivät hyvällä ajalla virheettömään tulokseen. Minna ja Tootsie hurauttivat koko kilpailun toiseksi nopeimman ajan ja näin varmistivat Tornioon suomenmestaruuden! Onneksi olkoon joukkueelle, erityisesti sen mahtaville borderisteille! Toiseksi sijoittui Oulun Seudun KAS tuloksella 6,91 ja kolmanneksi TAMSK tuloksella 18,09. Jaoksen pronssi ei jäänyt kauas, sillä Borderkerho oli neljäs loppusaldonaan 19,24, mikä on paras saavutus sitten vuoden 2001, jolloin kerho voitti mestaruuden! Hienosti tehty hankalalla radalla! Finaalikierroksella nähtiin myös joensuulaista bordervauhtia, sillä Soili Makkonen ja Wilma olivat mukana Pohjois-Karjalan Seurakoirien joukkueessa, mutta tällä kertaa tuloksena oli hylky.

Medien joukkuekisa
Jaoksen midijoukkue oli mielestäni oikea Dream Team. Mukana oli neljä pitkään yhdessä treenannutta ohjaajaa, joilla oli jo rutkasti kokemusta, taitavuutta ja nopeutta. Lisäksi kontaktit, ne entiset peikot, olivat erinomaisesti hanskassa. Eipä ihme, että vatsassa oli perhosia lähtöä odotellessa. Totta kai vastuskin oli kovaa luokkaa 25 joukkueen puristuksessa. Mutta jos kaikki onnistuisi… Rata oli ainakin sopivan haasteellinen ja mielenkiintoinen. Tuomarina toimi Peter Holmberg, jonka radat olivat mielestäni kauttaaltaan onnistuneita.

Toiveet nousivat kattoon Annikan ja Rasmuksen tekaistessa todella helpon näköisesti aloitusnollan. Borderkatsomo hihkui innosta alapuolellani. Kovin helppo rata ei kuitenkaan ollut, sillä puhtaita ratoja ei ollut monta. Toiselle kierrokselle starttasivat Hanna ja Jedi. Kaikki sujui hyvin näyttävine kontakteineen, kunnes Jedi käännähtikin kepeiltä ympäri Hannan joutuessa leikkaamaan sen takaa. Harmin paikka! Tuloksena siis yksi virhe ja aivan hieman yliaikaa. Kaikki mahdollisuudet olivat joukkueella vielä olemassa. Kahden kierroksen jälkeen kaksi virheetöntä suoritusta oli vain Lakeuden Agilityurheilijoilla (LAGU) sekä Unkarinpaimenkoirilla. LAGUn joukkueessa toisen komean nollan teki Marja-Liisa Mäenpää borderi Retun kanssa. Myös muita bordereita nähtiin: TORKK:n joukkueessa lainakuski Päivi Oravainen ja Tyson saivat kaksi virhettä kuten myös Hukka-Putken joukkueessa kilpaillut Matti Mustonen ja sitten viime näkemän kovasti nopeutunut Bordi-koiransa.

Vielä oli kaksi kierrosta jäljellä. Borderkatsomo istui hiiren hiljaa, kun Pete ja Leevi lähtivät radalle. Jos nyt tulisi nolla, olisivat asemat entistä jännittävämmät. Pari ylimääräistä sydämentykytystä koirakko aikaansai yleisölle, mutta joka tapauksessa maaliin tultiin virheittä erittäin hyvällä ajalla. Aplodit olivat ansaitut. Nollamahdollisuus ennen viimeistä rataa oli olemassa Helsingin Agility Urheilijoilla (HAU), Bordereilla sekä LAGU:lla.

LAGU:n joukkueessa Pasi ja Paavo lähtivät supervauhdikkaina ankkureina matkaan hakemaan nollaa, mutta heille ei agilityjumala ollut armollinen ja tuloksena oli kaksi virhettä. Sen siitä saa, kun hyppää toisiin verkkareihin! Aina varman ankkurin Jannen lähtiessä radalle olivat monella kämmenet aika hikiset - hyvä että meikäläisellä pysyi kamera kädessä… Rata sujui erinomaisen hienosti aina toiseksi viimeiselle esteelle saakka, jolloin Jello sekaantui askeleissaan ja pudotti riman! Borderkatsomon huokaus kuului yläritsille asti. Olisipa ollut vähän enemmän onnea matkassa!

Minien yksilökilpailu
Sunnuntaina päästiin vauhtiin taas jo aikaisin, sillä kahdeksalta alkoi minien yksilökilpailun hyppyrataan tutustuminen 56 ohjaajan voimin. Holmberg oli taas tehnyt vallan jännittävän radan, missä taisi olla ainakin neljä putkea ja osa niistäkin mentiin vielä pariin kertaan. Vauhtia siis oli tiedossa. Mukana tietenkin oli koko suomalainen parhaimmisto.

Hyppyrata sujui aika yllättävästi, sillä lähes kaikki karsintojen perusteella veikkaillut ennakkosuosikit kuten Tootsie ja Sutinen ja muut supernopeat parit ottivat virheitä ehkä hämäävän helpolla radalla. Heidän joukossaan Hanna-Lena ja Ilona saivat myös virheen. Jaoslaisista Eeva ja putki-intoilija Xena hyllyttivät koiran valitessa väärän putken pään. Jouni ja Jojo saivat yhden virheen ja hieman yliaikaa. Laura ja Nessi tekivät virheettömät radat Nessin sijoittuessa loistavasti hyviin asemiin sijalle 13.

Midien yksilökilpailu
Tuomari Jan Vesalehto oli tehnyt 80 midille erittäin lyhyen, helpohkon hyppyradan, jonka nopeimmat juoksivat 26 sekunnin tuntumaan ihanneajan ollessa 30 sekuntia. Nollia tehtailtiin urakalla ja kilpailun jälkeen voitiin todeta noin kahden-kolmenkymmenen koirakon olevan vielä kärkitaistossa mukana, sillä erot olivat niin pienet.

Jaoslaisista Rasmus, Jello, Rekku, Milo ja Leevi suoriutuivat hienosti virheittä. Kärkisuosikkeihin lukeutuvat Hanna ja Jedi hyllyttivät koiran hypättyä esteen väärin päin. Myös Kirsi ja Fitz saivat hylyn ja lopettivat SM-kisauran yleisön hurratessa veteraanikoiralle kuuluttajan kannustamana. Marja-Liisa joutui Retun kanssa myös jättämään leikin kesken tässä vaiheessa. Sen sijaan Pasi ja Paavo räjäyttivät koko pankin, sillä he tekivät kirkkaasti kärkituloksen ja johtivat ensimmäisen kierroksen jälkeen! Jaoslaiset saivat näin taas hihkumisen aihetta. Muista bordereista mainittakoon Leevi, joka oli yhdeksäs, Milo hienosti ensikertalaisena kahdenkympin sakissa ja Rasmus ja Jello sijan 22 tietämissä. Kaikilla heillä oli vielä tilaisuus kärkikahinoihin. Hyppyradan jälkeen siis kärjessä Paavo, toisena kromfohrländer Mymlan ja kolmantena koikkeri Willy.

Pakka oli siis vielä aivan sekaisin lähdettäessä agilityradalle. Nyt oli mentävä kovaa ja virheittä, jos aikoi päästä kolmen sakkiin. Käänteisen järjestyksen mukaan bordereista ensimmäisenä päästettiin matolle Martti ja Rekku, jotka saivat yhden harmittavan virheen. Rasmus ja Jello taituroivat nopeat nollaradat ja kohensivat asemiaan huomattavasti, kuten lopussa nähtiin. Katja ja Milo hyllyttivät. Huikean ajan ja samalla ansaitun johtopaikan ottivat Taneli ja Vinski sijalta 12. Tämän jälkeen kaikki lähtijät ja yleisö tiesivät, että kovaa on muiden mentävä. Leevi lähti vuorollaan ja samoin teki nopean, virheettömän radan jääden kuitenkin Vinskin taakse. Sen jälkeen kaikki yksi toisensa jälkeen hyllyttivät tai jäivät taakse. Willy teki hyvän radan ja kiilasi toiseksi. Viimeisenä radalle lähti Paavo, mutta omaksi ja muiden pettymykseksi teki kaksi virhettä ja putosi kärjestä. Yleisö antoi hänelle kunnon aplodit. Lopputulos oli se, että Leevi hävisi pronssin 0,07 sekuntia sheltti Tytylle ja Petri Happoselle. Missä hitossa se onnetar luurasi? Peteä ja kaikkia muitakin harmitti suunnattomasti, hetken aikaa. Voittajakolmikko oli siis Vinski, Willy ja Tyty. Leevi oli neljäs, Jello upean nousun tehneenä (radan kolmanneksi nopein aika) viides ja Annika hienosti, hienosti kahdeksas! Komea suoritus jaokselta saada kolme koirakkoa kahdeksan joukkoon!

Summa summarum
Kilpailut menivät siis kerta kaikkiaan upeasti jaokselta. Yksilökulta, joukkuepronssi, minijoukkueen neljäs tila, yksilömedien neljäs, viides ja kahdeksas sekä yksilöminien neljäs. Erityisesti on mainittava, että Pekka kilpaili kolme rataa ja voitti kaikki! Annika kilpaili neljä rataa ja teki kaikilla radoilla virheettömän suorituksen. Pete kilpaili 10 rataa ja niistä kahdeksan oli virheettömiä eli Leevin ja Topin yksilö- ja joukkuekisat sekä aamun lisäkisat. Lisäksi oli vielä vaikka kuinka monta muuta hienoa borderirataa.

Kiitos mukavasta seurasta!
Bordereista ja niiden ohjaajista ylpeä Oili

Takaisin artikkeleihin